Päätösseminaarin puheenvuorot katsottavissa

Suomen Akatemian rahoittama kärkihanke TRUST järjesti ylikulttuurista kuulumista käsittelevän päätösseminaarin 19.9.2018 Tampereen yliopistolla. Seminaarissa kuultiin järjestöjen edustajien näkökulmia näiden lasten ja nuorten inhimilliseen tukeen, taiteen merkityksestä kuulumisen tunteen tukemisessa ja julkistettiin TRUST-hankkeen oppimateriaali sekä tiekartta.

Seminaarin puheenvuorojen julkaisun myötä TRUST-tiimi haluaa kiittää kaikkia hankkeeseemme osallistuneita nuoria ja yhteistyötahoja.

Seminaarin puheenvuorot ovat katsottavissa alla olevista linkeistä:

Avauspuheenvuoro, Ohjelmajohtaja Inka Hetemäki, Suomen UNICEF

TRUST-hankkeen tuloksia: Tunnustettu toimijuus ja yksilölliset tarveperustaiset palvelut, Dosentti Anna-Kaisa Kuusisto, Tampereen yliopisto, TRUST-hankkeen johtaja

Kommenttipuheenvuoro, Neuvotteleva virkamies Anna Bruun, Työ- ja elinkeinoministeriö

Nuorten inhimillinen tuki – mitä se on?, Turvatalotoiminnan johtaja Leena Suurpää, Suomen Punainen Risti

Kulttuurinen kohtaaminen kasvotusten ja mediassa – oppimateriaalin esittely, Tutkijatohtori Mari Pienimäki ja tutkija Jaakko Tuominen, Tampereen yliopisto

Ali’s long journey to Australia. Lasten tekemä animaatio pakolaisuudesta, Tutkijatohtori Mervi Kaukko, Monash University ja työryhmä

Kommenttipuheenvuoro: Luottamus syntyy yhdessä tekemällä, Tutkijatohtori Kristiina Korjonen-Kuusipuro, Tampereen yliopisto

Tiekartta – Yksin tulleiden alaikäisten maahanmuuttajien kuulumisen tunteen tukeminen ja sosiaalisen tuen kehittäminen Suomessa

Tiekartta – Yksin tulleiden alaikäisten maahanmuuttajien kuulumisen tunteen tukeminen ja sosiaalisen tuen kehittäminen Suomessa

TRUST-kärkihanke julkaisee tiekartan yksin tulleiden alaikäisten maahanmuuttajien kuulumisen tunteen tukemisesta ja sosiaalisen tuen kehittämisestä Suomessa. Tiekartta perustuu kahteen Suomen Akatemian vuosina 2014–2018 rahoittamaan tutkimushankkeeseen.

Tiekartassa otetaan kantaa kolmeen yksin tulleiden nuorten elämään keskeisesti vaikuttavaan osa-alueeseen:

  1. Osoitamme monikielisyyden sallimisen ja tukemisen merkityksen nuorten oman toimijuuden rakentumisessa ja heidän yhteiskunnallisen aseman vahvistamisessa. Lisäksi keskustelemme ystävyyden merkityksestä kuulumisen ja kotoutumisen edistäjänä.
  2. Ehdotamme yksin tulleiden sosiaalisen tuen palvelujärjestelmän kehittämistä asumisen ja psykologisen vakauttamisen osalta.
  3. Esitämme, että tulevaisuuden politiikkaohjauksen pitää perustua kokemustiedon kautta rakentuvalle ymmärrykselle ja moniammatilliselle yhteistyölle.

TRUST-hanke esittää, että Suomeen tulisi luoda lapsiystävällinen integraatiopolitiikka, joka mahdollistaa yksin tulleiden lasten ja nuorten kuulemisen ja luo toivoa heidän elämäänsä.

Tiekartta on kokonaisuudessaan luettavissa ja ladattavissa oheisesta linkistä:

http://www.transculturaltrust.net/wp-content/uploads/2018/09/Final_Trust_Tiekartta.pdf

TRUST-hankkeen loppuseminaari: Meidän maailma: yksin tulleiden nuorten ylikulttuurisen kuulumisen tukeminen

Aika: 19.9.2018 klo 9:00–16:00

Paikka: PINNI B 1100, Tampereen yliopisto, Kalevantie 4, 33014 Tampereen yliopisto

Kartta kampusalueesta

TRUST on kahden vuoden ajan työskennellyt yhdessä nuorten, kansalaisjärjestöjen sekä hallinnon toimijoiden kanssa. Ylikulttuurista arkea on lähestytty nuorten omien kokemusten ja toisaalta institutionaalisten hoivakäytäntöjen kautta.

Loppuseminaarissa esitellään kokemuksia yksin tulleiden turvapaikanhakijanuorten ylikulttuurisen toimijuuden tukemisesta sekä käytäntöön sovellettavia tuloksia, joilla yksin tulleiden sosiaalista tukea ja asumista on mahdollista parantaa Suomessa.

Ylikulttuurisen kuulumisen tukeminen edellyttää nuorten toimijuuden tunnistamista, tunnustamista ja tukemista. Nuorten kotoutuminen vaatii yksilöllisiä tarveperustaisia palveluita ja tukitoimenpiteiden aloittamista heti vastaanottovaiheen alussa sekä kansallisen tason ohjeistuksia tuen järjestämisen perusteista. Seminaarissa kuulemme myös, miten monikielisyyden hyödyntäminen ja yhteiskunnallisen myötätunnon herättäminen ovat ylikulttuurisen arjen ytimessä.

Seminaari on maksuton ja mukaan mahtuu 200 henkilöä. Ilmoittautumiset viimeistään 14.09.2018 mennessä e-lomakkeella: https://elomake.uta.fi/lomakkeet/19925/lomake.html .

Tilaisuudessa on aamupala- ja kahvitarjoilu. Seminaarin ohjelmassa muutokset ovat vielä mahdollisia.

 

Tervetuloa!

Anna-Kaisa Kuusisto,

TRUST-hankkeen johtaja

 

Seminaarin ohjelma ladattavissa:

http://www.transculturaltrust.net/wp-content/uploads/2018/06/TRUST_loppuseminaari-2018_ohjelma_c.pdf

 

Ohjelma:

9:00–9:30  Aamupala ja kahvit
9:30–9:45  Tervetuloa!
9:45–10:15  Avauspuheenvuoro
       Ohjelmajohtaja Inka Hetemäki, Suomen UNICEF
10:15–10:45  TRUST-hankkeen tuloksia: Tunnustettu toimijuus ja yksilölliset tarveperustaiset palvelut
  Dosentti Anna-Kaisa Kuusisto, Tampereen yliopisto, TRUST-hankkeen johtaja
 
10:45–11:00  Kommenttipuheenvuoro
  Neuvotteleva virkamies Anna Bruun, Työ- ja elinkeinoministeriö
11:00–11:45   Nuorten inhimillinen tuki – mitä se on?
  Turvatalotoiminnan johtaja Leena Suurpää, Suomen Punainen Risti
12:00–13:00   Lounastauko (omakustanteinen)
 
13:00–13:45  Monikielisen taide- ja tunneilmaisun mahdollisuuksista
  Sanna Salmenkallio ja Ali Saad
13:45–14:30   Kulttuurinen kohtaaminen kasvotusten ja mediassa – oppimateriaalin esittely
  Tutkijatohtori Mari Pienimäki ja tutkija Jaakko Tuominen, Tampereen yliopisto
  Ali’s long journey to Australia. Lasten tekemä animaatio pakolaisuudesta
  Tutkijatohtori Mervi Kaukko, Monash University ja työryhmä
14:35–14:50  Kommenttipuheenvuoro: Luottamus syntyy yhdessä tekemällä
  Tutkijatohtori Kristiina Korjonen-Kuusipuro, Tampereen yliopisto
       
14:50–15:00  Keskustelua ja seminaarin päätös
15:00–16:00  Kahvit ja Yhdessä-valokuvanäyttelyn avajaiset 

 

TRUST-konsepti: Selkeyttäminen

TRUST-konseptit ovat yksin tulleiden turvapaikanhakijanuorten hoivaan ja sosiaaliseen tukeen liittyviä toimintaehdotuksia ja muualla Euroopassa hyviksi todettujen käytänteiden soveltamista Suomeen.  Mikä tahansa toimijataho voi viedä TRUST-konsepteja eteenpäin esimerkiksi kehittämishankkeiksi ja tätä kautta arjen käytännöiksi.

Suomi tarvitsee yksin tulleiden nuorten palvelupolkujen selkeyttämistä

TRUST-hankkeen julkaisema toinen konsepti keskittyy yksin tulleiden nuorten sosiaalisen tuentarpeen kartoittamiseen ja nuoren tilanteen kokonaisvaltaiseen selkeyttämiseen. Nuorten tarveperustaisten tukimuotojen määrittely ja tuen välitön aloittamisen vastaanottovaiheessa ovat selkeyttämis-prosessin päämääriä. Selkeyttämisen tulisi olla nykyistä alkukartoitusta moniulotteisempi prosessi ja sen tulisi olla avustava arviointi kotoutumisvaiheen toimenpiteille.

Konseptin taustalla: Yksintulleet-hanke ja Clearing-prosessi

Kentän toimijoiden mukaan nykyinen alkukartoitus on monin paikoin riittämätön antamaan laajaa kuvaa nuoren tilanteesta ja tuen tarpeesta. Yhteiset Lapsemme ry:n Yksintulleet projekti (2011) esitti mallin, jossa alkukartoituksen jälkeen käydään läpi nuoren mahdollinen traumaattisten tapahtumien historia. Lisäksi luottamusta vahvistetaan syventävien haastatteluiden avulla, joissa kartoitetaan nuoren hyvinvointiin liittyviä taustatietoja. Mallia ei ole kuitenkaan laajamittaisesti sovellettu käytännössä.

Selkeyttämisestä tulisikin luoda kansallinen malli, johon kaikki vastaanottovaiheen alaikäisyksiköt sitoutuvat. Näin on mahdollista nuoren maassa olon pituudesta tai pysyvyydestä riippumatta aloittaa hänen tarvitsemansa tukitoimenpiteet ja yksilöllisen kotoutumispolun toteuttaminen.

TRUST-konseptin taustalla on sovellus saksalaisesta toimintamallista, jota kutsutaan selkeyttämiseksi. Selkeyttäminen (saks. Clearing tai clearingverfahren) on Saksassa käytetty arviointiprosessi, joka toteutetaan maahan saapuneille yksin tulleille turvapaikanhakijanuorille. Selkeyttämisen tarkoituksena on tunnistaa nuoren toiveet, haasteet ja vahvuudet. Saksassa nuori siirtyy hätämajoituksen jälkeen niin kutsuttuun Clearing-yksikköön, jossa nuori asuu yleensä noin 3–6 kuukautta. Tänä aikana nuoren kanssa työstetään kotoutumisen polkuja ja tarjotaan hänen tarvitsemaansa tukea.

Nuorelle tehdään usean ammattilaisen toimesta selkeyttämisraportti, johon kootaan nuoren vahvuudet, toiveet ja haasteet. Vahvuuksia tunnistamalla nuorelle voidaan rakentaa selkeä suunnitelma ja polku kotoutumiseen, esimerkiksi minkälainen asumismuoto nuorelle sopisi parhaiten tai minkälaisia kouluvalmiuksia nuorella on jo entuudestaan. Näin ollen nuoren yksilölliset tuen tarpeet voidaan paremmin huomioida heti maahan saapumisen jälkeen.

Moniammatillinen osaaminen ja tiedon siirtyminen

Suomessa selkeyttäminen tulisi olla käytäntö, jota toteutetaan vastaanottovaiheen ryhmäkodeissa ja tuetussa asumisessa. Tietoa kerätään nuorta itseään varten ja hänen kanssaan työskentelevien tahojen tueksi. Tavoitteena on tiedon tehokas siirtyminen moniammatillisen tiimin vastuuhenkilöiltä toiselle, jotta nuoren elämäntilanteen kokonaiskuva on entistä paremmin hallussa hänen kanssaan työskentelevillä tahoilla, kuten asumisyksikössä, koulussa, edustajalla, terveydenhuollossa jne.

Selkeyttämisen osa-alueiden avulla luodaan yksilöllinen kotoutumispolku nuorelle

Selkeyttäminen jakaantuu viiteen osa-alueeseen: 1) koulutuksen tarpeet ja voimavarat, 2) psykososiaaliset tarpeet, 3) sosiaalipedagoginen tuki ja voimavarat, 4) asuminen ja 5) turvapaikkaprosessi. Kullekin osa-alueelle on määritelty vastuullinen ammattilainen, joka pääsääntöisesti hoitaa nuoren haastattelun kyseisen teeman osalta.

Koulutustaustan selvittäminen ja osaamisen tunnistaminen ovat nuoren koulutuspolun nopean jatkamisen kannalta keskeinen seikka. Nuorten, jotka eivät ole enää oppivelvollisuusiässä, tulisi aloittaa kielikurssi mahdollisimman nopeasti maahan tulon jälkeen. Elämäntilanteen vakauttaminen ja arkirytmin luominen sekä matalankynnyksen psykologinen tuki ovat vastaanottovaiheessa alkavan uuteen kotimaahan kiinnittymisen peruspilareita. Samoin harrastukset ja muu mielekäs tekeminen tuovat nuorten elämään toivoa ja vakautta.

Asumisen vaihtoehdoista tulee keskustella jo vastaanottovaiheessa, jotta nuoren siirtyminen kotoutumisvaiheeseen sujuu mahdollisimman mutkattomasti. Näin myös perhehoidon mahdollisuus avautuisi todellisena vaihtoehtona. Selkeyttämisen viides osa-alue liittyy turvapaikkaprosessin vaiheiden läpikäymiseen ja totuudenmukaisen kuvan antamiseen nuoren tulevaisuuden mahdollisuuksista Suomessa. Tämä on erityisen tärkeä tilanteessa, jossa turvapaikkaperusteita on kiristetty ja lyhyet oleskeluluvat on otettu laajamittaisesti käyttöön.

Selkeyttäminen tukee nuoren kotoutumista ja vahvistaa osallisuutta suomalaiseen yhteiskuntaan

Perusteellinen tuentarpeen kartoitus ja tukipalveluiden aloittaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tukevat nuoren kotoutumista ja vahvistavat nuoren sosiaalista kuuluvuuden tunnetta uuteen kotimaahansa. Nuorten on helpompi kiinnittyä yhteiskuntaan, kun palvelupolku avautuu nuorelle jo vastaanottovaiheen alussa. Selkeyttäminen luo parhaassa tapauksessa nuoren epävarman arjen ympärille enemmän varmuutta ja luottamusta palvelujärjestelmää ja siellä toimivia ammattilaisia kohtaan. Selkeyttäminen tukee nuorten parissa työskentelevien moniammatillista yhteistyötä ja parantaa eri toimijoiden keskinäistä tiedonvaihtoa. Selkeyttäminen mahdollistaa ehyen kokonaisuuden yksin tulleiden kotoutumiseen, joka on myös koko suomalaisen yhteiskunnan etu.

Jaakko Tuominen, Anna-Kaisa Kuusisto, Kristiina Korjonen-Kuusipuro ja Mari Pienimäki

Konseptin voi ladata tästä (pdf)

Traumaattisista kokemuksista selviytyminen ja Tukiverkosta voimaa – koulutusten materiaalit nyt verkossa

Traumaattisista kokemuksista selviytyminen: Yksin tulleiden nuorten psykologinen tuki arjessa

TRUST-hankkeen havaintoja yksin tulleiden nuorten kokemuksista ja muistoista
Anna-Kaisa Kuusisto, Dosentti Anna-Kaisa Kuusisto, Tampereen yliopisto, TRUST-hankkeen johtaja

Tukea tunteiden ja vaikeiden kokemusten käsittelyyn –tasapainovalmennusmalli maahanmuuttajille
Asiantuntija Suvi Piironen, Suomen mielenterveysseura, SOS-kriisikeskus

Traumahoidon haasteet ja vaihtoehdot yksin tulleiden nuorten kohdalla (videoluento, Youtube)
Yliopistotutkija Kirsi Peltonen, Tampereen yliopisto

Rauharyhmää ja Elämänlankaa – TASA-hanke Satakielen arjessa
Vastaava ohjaaja Martta Blomqvist ja terveydenhoitaja Jonna Kangasniemi, Tampereen kaupunki

Tukiverkosta voimaa: Sosiaalinen tuki yksin tulleiden arjessa

TRUST-hankkeen havaintoja sosiaalisen tuen tarpeesta
Dosentti Anna-Kaisa Kuusisto, Tampereen yliopisto, TRUST-hankkeen johtaja

Oppilaitokseen jalkautuva kotoutujanuoren sosiaaliohjaus
Sosiaaliohjaajat Anne-Maarit Pullinen ja Lotta Knuutila, Espoon kaupunki

Nuorten osallistuminen ja osallisuus
Tutkijatohtori Eeva Puumala ja koordinaattori Imran Adan, Tampereen yliopisto

****

Voit ladata myös kaikki esitykset zip-tiedostona täältä.

Traumaattisista kokemuksista selviytyminen ja Tukiverkosta voimaa – koulutukset Tampereella (23.-24.4.2018)

Aika: 23.-24.4.2018, klo 12:30-16:00
Paikka: Työväenmuseo Werstas, Auditorio, Väinö Linnan aukio 833210 Tampere. Linkki saapumisohjeisiin.

Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun TRUST-kärkihanke (Yksin tulleiden lasten ja nuorten ylikulttuurisen kuulumisen tukeminen) järjestää huhtikuussa kaksi koulutuspäivää, joissa tarkastellaan hyviä käytäntöjä yksin tulleiden alaikäisten arjen tukemiseen. Yksin maahan tulleet turvapaikanhakijanuoret tarvitsevat pitkäaikaista sosiaalista tukea, hoivaa sekä toimivia ratkaisuja asumiseen ja koulutukseen. Ensimmäinen koulutus käsittelee traumaattisista kokemuksista selviytymistä ja tähän saatavilla olevaa tukea. Toisena päivänä keskitytään tukiverkon voimaan: kuinka ympäröivä yhteisö voi parhaalla mahdollisella tavalla tukea yksin tulleita nuoria?

Koulutukset ovat maksuttomia ja kumpaankin päivään mahtuu 60 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Pyydämme ilmoittautumisia 12.04.2018mennessä e-lomakkeella:
https://elomake3.uta.fi/lomakkeet/21044/lomake.html

Linkin kautta voit ilmoittautua molempiin tai vain yhteen koulutuspäivään. Koulutuksissa on kahvitarjoilu. Koulutuksen ohjelma on ladattavissa täällä.

Tervetuloa!

Anna-Kaisa Kuusisto,
TRUST-hankkeen johtaja

Lisätietoa koulutuksista:
Kristiina Korjonen-Kuusipuro
TRUST-hanke
kristiina.korjonen-kuusipuro@uta.fi
p. +358 (0)50 509 9115

Koulutuspäivien ohjelma:

Traumaattisista kokemuksista selviytyminen: Yksin tulleiden nuorten psykologinen tuki arjessa

Maanantai 23.4.2018, 12:30-16:00

12:30 Tervetuloa! TRUST-hankkeen havaintoja yksin tulleiden nuorten kokemuksista ja muistoista Mun elämä –video
Dosentti Anna-Kaisa Kuusisto, Tampereen yliopisto, TRUST-hankkeen johtaja

13:15  Tukea tunteiden ja vaikeiden kokemusten käsittelyyn –tasapainovalmennusmalli maahanmuuttajille
Asiantuntija Suvi Piironen, Suomen mielenterveysseura, SOS-kriisikeskus

14:00 Kahvitauko

14:30 Traumahoidon haasteet ja vaihtoehdot yksin tulleiden nuorten
kohdalla (videoluento)
Yliopistotutkija Kirsi Peltonen, Tampereen yliopisto

14: 40 Rauharyhmää ja Elämänlankaa – TASA-hanke Satakielen arjessa
Vastaava ohjaaja Martta Blomqvist ja terveydenhoitaja Jonna Kangasniemi, Tampereen kaupunki

15:15 Tukea taiteen keinoin. Nukketeatterin mahdollisuudet tukityössä
Taiteilija Anne Lihavainen, Nukketeatteri Ofelia

15:45 Havaintoja päivästä
Tutkijatohtori Kristiina Korjonen-Kuusipuro, Tampereen yliopisto

Tukiverkosta voimaa: Sosiaalinen tuki yksin tulleiden arjessa

Tiistai 24.4.2018, 12:30-16:00

12:30 Tervetuloa! TRUST-hankkeen havaintoja sosiaalisen tuen tarpeesta
Dosentti Anna-Kaisa Kuusisto, Tampereen yliopisto, TRUST-
hankkeen johtaja

13:15 Millaista on hyvä arki? – kokemuksia sijaisvanhemmuudesta
Ritva ja Mauri Sulonen, Eura

14:00 Kahvitauko, kahvitauolla katsottavissa Mun maailma -video

14:30 Oppilaitokseen jalkautuva kotoutujanuoren sosiaaliohjaus
Sosiaaliohjaajat Anne-Maarit Pullinen ja Lotta Knuutila, Espoon
kaupunki

15:15 Nuorten osallistuminen ja osallisuus.
Tutkijatohtori Eeva Puumala ja koordinaattori Imran Adan,
Tampereen yliopisto

15:45 Havaintoja päivästä
Tutkijatohtori Kristiina Korjonen-Kuusipuro, Tampereen yliopisto

Kokemuksia Euroopasta -seminaarin esitykset nyt katsottavissa

Kokemuksia Euroopasta: Hyviä käytäntöjä yksin tulleiden alaikäisten arjen tukemiseen -seminaarin (22.11.2017) esitykset ovat nyt katsottavissa alla olevista linkeistä. Asiantuntijapuheenvuorojen koosteet ovat myös sivun lopussa olevista linkeistä.

Videotallenteet:

Koosteet (pdf):

Policy relevance of experiential knowledge – lessons from TRUST field work, Anna-Kaisa Kuusisto

Unaccompanied minors in Sweden: Policy trajectories and contemporary issues, Daniel Hedlund

The situation of unaccompanied minor refugees in Brandenburg, Germany: Empirical findings from the perspective of the subject, Ingmar Zalewski

Perhehoito kotouttaa! – Ilman huoltajaa maahan tulleiden lasten ja nuorten perhehoidon kehittäminen Suomessa, Päivi Partanen ja Heli Reinikainen

Vastaanottokriisistä kotouttamiseen – ilman huoltajaa tulleet lapset ja nuoret toimenpiteiden kohteina kotouttamisen ja lastensuojelun rajapinnoilla, Taina Martiskainen

Turvattomat-hanke, jalkautuvaa työtä paperittomien parissa, Eeva Knaappila

YLE haastatteli TRUST-hankkeen johtajaa Anna-Kaisa Kuusisto-Arposta

YLE haastattelija TRUST-hankkeen johtajaa ja akatemiatutkijaa Anna-Kaisa Kuusisto-Arposta yksintulleiden tilanteesta 11.2.2017. Kuusisto-Arponen kiteyttää, että uhkakuvien pelottelun sijaan Suomessa tulisi keskittyä yksin tulleiden alaikäisten pakolaislasten ja -nuorten kotouttamiseen ja sosiaaliseen tukeen. Lue koko YLE:n haastattelu täältä.

 

Muita aiheeseen liittyviä uutisia:

Lapsiasiavaltuutettu turvapaikanhakijalapsista: Huutolaiskulttuuri vallalla – “parhaat valitaan päältä” kuntiin (YLE 9.2.2017)

“Perhehoito olisi lapsille parasta kotouttamista” – Pelastakaa Lapset etsii sijaiskoteja turvapaikan saaneille lapsille (YLE 8.2017)

Tuhat alaikäistä turvapaikan saanutta on löytänyt paikan kunnista – “En halunnut ensin muuttaa Järvenpäähän” (YLE 8.2.2017)

Yksin Suomessa -seminaarin puheenvuorot katsottavissa

TRUST-hanke järjesti joulukuussa 14.12.2016 Yksin Suomessa -nimellä kulkevan seminaarin yksin maahan tulleiden pakolaislasten ja -nuorten tilanteesta. Seminaarissa kuultiin useita mielenkiintoisia moniammatillisia näkökulmia, jaettiin kokemuksia sekä keskusteltiin ajankohtaisten kysymysten parissa. Seminaarin puheenvuorot ovat nyt katsottavissa TRUST-hankkeen YouTube-kanavalla “TRUST Project” tai alla olevista linkeistä.

 

Yksin Suomessa -seminaari 14.12.2016,
Tampereen yliopisto

 

Harri Melin: Tervetulosanat Tampereen yliopiston puolesta

Anna-Kaisa Kuusisto-Arponen (2016): Mitä emme ymmärrä yksin tulleiden elämästä?

Panu Artemjeff (2016): Turvapaikanhakijalasten ja -nuorten arki vastaanottokeskuksissa

Samuli Kangaslampi (2016): Traumatisoituneet, ilman huoltajaa tulleet nuoret turvapaikanhakijoina – Tehokkaan auttamisen malli

Juha Kannelmaa (2016): Yksin tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden kohtaaminen Maahanmuuttovirastossa

Anna Mikkonen (2016): Edustajan ja yksin tulleen nuoren suhteen rakentuminen

Riikka Korkiamäki (2016): Yksin tulleiden ystävyyssuhteet integraatiotavoitteen vahvistajana ja haastajana koulussa

 

 

 

 

Aikalainen: Yksin Suomeen tulleet lapset kaipaavat runsaasti tukea

Suomeen tuli vuonna 2015 yli 3000 turvapaikanhakijalasta ja -nuorta ilman vanhempia.

Vuoden 2016 marraskuun loppuun mennessä heitä oli edelleen tullut 385. Osalla heistä on ollut mukanaan sukulaisia tai sisaruksia, mutta iso osa on tullut kriisialueilta täysin ilman perhettään.

Valtaosa lapsista on 14–17-vuotiaita, mutta joukossa on myös vauvoja. Muutosta on tapahtunut paitsi Suomeen saapuneiden lasten määrissä, myös heidän ikäjakaumassaan. Siinä missä lapset aiemmin olivat useimmiten lähempänä 16–17 ikävuotta, nyt yhä useampi on lähellä 14:ää vuotta.

Nämä lapset ja nuoret tarvitsevat erityisen paljon tukea kotoutumisessa ja sopeutumisessa.

– Tavallisesti käytössä olevat integraatiopyrkimykset ja kotouttamistoimet liittyvät vahvasti kansallisvaltioon. Ne eivät toimi näille lapsille. Yksin tulleet alaikäiset turvapaikanhakijat ovat ylikulttuurisia toimijoita. Tukea tarvitaan tämän heidän oman toimijuutensa ja taitojensa kehittämiseen, sanoo Akatemiatutkija Anna-Kaisa Kuusisto-Arponen.

Kuusisto-Arponen ja tutkijatohtori Kirsi Peltonen ovat tutkijoina kahdessa Suomen Akatemian kärkihankkeessa, joissa tutkitaan ja kehitetään yksin maahan tulleiden lasten tukea. Kuusisto-Arposen hankkeessa tutkitaan lasten ylikulttuurista kuulumista ja sen tukemista, Peltosen hankkeessa kehitetään lapsille psykologisen tuen mallia.

 

Haastattelu: Hanna Hyvärinen, kuvaus ja editointi: Jonne Renvall

Kuusisto-Arposen ryhmän tutkimus sijoittuu kaikkiaan neljälle toimintakentälle: kouluun, nuorten asumisyksiköihin, lapsi- ja nuorisotyöhön sekä hallintoon, esimerkiksi perheenyhdistämisen politiikkaan.

– Kaikissa näissä täytyy tukea lasten ja nuorten kuuluvuutta.

Kenttätyötä tehdään Suomessa esimerkiksi kouluissa sekä taidetyöpajoissa.

– Meitä kiinnostaa erityisesti se, miten sosiaaliset suhteet muodostuvat. Työpajoihin osallistuvat ovat valmistavan luokan oppilaita ja suomalaisia nuoria, joilla on yhteinen taideprojekti.

Lisäksi aineistoa kerätään Saksassa ja Ruotsissa, missä on jo tehty erilaisia sosiaalisen tuen kokeiluja. Tarkoitus on kartoittaa hyviä käytänteitä ja tuoda niitä myös Suomeen.

Kuusisto-Arposella on taustallaan viisivuotinen Akatemiatutkija-hanke, joka liittyy lasten ja nuorten kuulumisen tunteeseen yleensä ja erityisesti tilanteessa, jossa on jouduttu pakenemaan sotaa tai konfliktia.

Akatemiatutkija Anna-Kaisa Kuusisto-Arponen ja tutkijatohtori Kirsi Peltonen ovat tutkijoina kahdessa Suomen Akatemian kärkihankkeessa, joissa tutkitaan ja kehitetään yksin maahan tulleiden lasten tukea.

Peltosen hankkeessa pyritään rakentamaan yksin tulleille maahanmuuttajalapsille sopivaa psykologisen tuen mallia, jonka avulla voitaisiin sekä ehkäistä vakavia psyykkisiä oireita että hoitaa niitä.

– Vaikka kaikki lapset eivät voi hirvittävän huonosti, osalla on vakavia psyykkisiä ongelmia. Osa lapsista on kokenut todella raakoja traumatilanteita ja osalla on moninaista traumahistoriaa. Nykyisellään suomalaisen psykiatrisen hoidon järjestelmän on vaikea vastata tällaiseen kysynnän määrään ja laatuun, Peltonen sanoo.

Aiemmin Peltonen on tutkijatohtorihankkeessaan ollut tuomassa Suomeen Saksassa kehitettyä terapiamenetelmää, joka tunnetaan narratiivisena altistusterapiana. Se on kehitetty nimenomaan posttraumaattisten häiriöiden hoitoon, mutta kokemuksia menetelmän käytöstä lapsilla on toistaiseksi vähän. Lisäksi menetelmä ei vastaa määrälliseen tarpeeseen.

– Nyt meneillään olevassa Akatemian kärkihankkeessa tarkoitus on kehittää matalan kynnyksen psyykkisen tuen malli, jota voidaan käyttää nuorten asumisyksiköissä, kuten ryhmä- ja perheryhmäkodeissa ja joka ei leimaa ketään, Peltonen kertoo.

Yleisen tuen lisäksi tavoitteena on löytää keinoja seuloa ne lapset ja nuoret, joilla on vakavampia psyykkisiä ongelmia ja jotka eivät pärjää pelkällä matalan kynnyksen tuella.

Peltosen tutkimusasetelma on empiirinen. Tutkimuksen teossa pyritään käyttämään satunnaistettuja koe- ja kontrolliryhmiä. Toiselle ryhmälle annetaan pelkästään vakauttavaa, toiselle ensin vakauttavaa ja sitten altistavaa hoitoa.

– Tähän liittyy tietenkin isoja eettisiä kysymyksiä, etenkin kun puhutaan todella haavoittuvista yksilöistä. Samalla empiirinen asetelma on kuitenkin paras tapa testata menetelmien toimivuutta.

Peltosen mukaan vakauttava ja altistava hoito ovat juuri nyt kuumia kysymyksiä tutkimuskentällä. Siksi hankkeessa pyritään saamaan vastauksia myös siihen, kumpaa tulisi milloinkin käyttää.

– Oma mielipiteeni on, että molempia tarvitaan. Siksi mallimme lähtee siitä, että kaikki saavat ensin vakauttavaa hoitoa. Ketään ei ohjata altistavaan hoitoon ennen kuin pohja on niin sanotusti kunnossa.)

Hankkeessa on pilottivaiheessa mukana kaksi tamperelaista asumisyksikköä ja kaksi helsinkiläistä asumisyksikköä. Pilotin jälkeen hoidon mallia on tarkoitus jakaa kaikkiin Suomen alaikäisyksiköihin eräänlaisena työkirjana maahanmuuttoviraston mielenterveystyöryhmän kautta.

– Paljon on siis tavoitteita kahdelle vuodelle. Pitää kehittää malli, kokeilla ja tutkia sitä ja lopuksi jakaa se käyttöön.

 

Molemmat tutkijat ovat työskennelleet yksin tulleiden lasten parissa jo aiemmissa tutkimushankkeissaan. Kerta toisensa jälkeen heitä jaksaa hämmästyttää se, että vaikka lapsilla on taustallaan rankkoja kokemuksia, ja tuen tarve on iso, lapsilla on myös paljon voimavaroja.

– Lapset ovat yksin, ja perheen kaipuu on kova. Useimmat eivät myöskään koskaan tule saamaan perhettään Suomeen, kiitos nykyisten perheenyhdistämisen ehtojen. Silti lapset ovat hirveän valovoimaisia. Heillä on uskomattomia resursseja, kun ajattelee, millaisen myllytyksen läpi he ovat jo joutuneet menemään, Kuusisto-Arponen sanoo.

Vuonna 2015 lasten vuoksi tehtiin 20 perheenyhdistämishakemusta, joista 5 hyväksyttiin. Kuusisto-Arposen mukaan luvut kertovat ennen muuta siitä, että valtaosa yksin tulleista lapsista ei edes hae perheenyhdistämistä.

– Siitä on tehty niin vaikeaa, etteivät useimmat edes pysty tekemään hakemusta. Ei ole rahaa, eikä papereita tai viisumeita. Ja he, jotka hakemuksen onnistuvatkin tekemään, saavat todennäköisesti nykykriteereillä kielteisen päätöksen.

Kaikesta tästä huolimatta Suomeen tulleilla lapsilla on tutkijoiden mukaan kova tahto sopeutua, oppia kieltä ja saada suomalaisia ystäviä. Siksi olisi tärkeää, ettei lapsia uhriuteta, vaan nimenomaan tuetaan eri tavoin ja kunkin omien voimavarojen mukaan.

– Kyse on ennen kaikkea lapsista ja nuorista. Heidän pitää voida myös nauttia elämästä. Koko ajan ei pitäisi olla ahdistunut tai huolissaan, eikä koko elämä saa olla vain traumojen käsittelyä. Olisi kivaa, jos joskus olisi vain kivaa.

 

Yksin tulevat lapset lukuina

Vuonna 2015 Eurooppaan tuli peräti 95 000 lasta ilman omaa huoltajaa.

Valtaosa heistä on sijoittunut Saksaan tai Ruotsiin. Ruotsiin yksin tulleita lapsia saapui vuonna 2015 noin 34 000.

Suomeen on aiempina vuosina saapunut vuosittain noin 150–200 yksin tullutta lasta.

Vuonna 2015 Suomeen 3024 lasta ilman perhettä. Vuonna 2016 heitä oli marraskuun loppuun mennessä tullut 384.

Valtaosa tulijoista on poikia.

Lähtömaiden kärjen muodostavat Afganistan, Syyria, Irak ja somalia.

 

Akatemian kärkihankerahoitus

Uusi rahoitusmuoto, jonka tarkoituksena on saada olemassa olevaa tutkimustietoa entistä paremmin hyötykäyttöön.

Hakemuksia tuli vuonna 2016 noin 600, joista 101 rahoitettiin. Tampereen yliopisto sai neljä kärkihanketta.

Hankkeet ovat kaksivuotisia.

 

Teksti Hanna Hyvärinen

Kuva Jonne Renvall

___

Tämä kirjoitus on julkaistu alkuperäisesti 26.1.2017 Aikalainen 1/2007 -julkaisussa.