TRUST-konsepti: Selkeyttäminen

TRUST-konseptit ovat yksin tulleiden turvapaikanhakijanuorten hoivaan ja sosiaaliseen tukeen liittyviä toimintaehdotuksia ja muualla Euroopassa hyviksi todettujen käytänteiden soveltamista Suomeen.  Mikä tahansa toimijataho voi viedä TRUST-konsepteja eteenpäin esimerkiksi kehittämishankkeiksi ja tätä kautta arjen käytännöiksi.

Suomi tarvitsee yksin tulleiden nuorten palvelupolkujen selkeyttämistä

TRUST-hankkeen julkaisema toinen konsepti keskittyy yksin tulleiden nuorten sosiaalisen tuentarpeen kartoittamiseen ja nuoren tilanteen kokonaisvaltaiseen selkeyttämiseen. Nuorten tarveperustaisten tukimuotojen määrittely ja tuen välitön aloittamisen vastaanottovaiheessa ovat selkeyttämis-prosessin päämääriä. Selkeyttämisen tulisi olla nykyistä alkukartoitusta moniulotteisempi prosessi ja sen tulisi olla avustava arviointi kotoutumisvaiheen toimenpiteille.

Konseptin taustalla: Yksintulleet-hanke ja Clearing-prosessi

Kentän toimijoiden mukaan nykyinen alkukartoitus on monin paikoin riittämätön antamaan laajaa kuvaa nuoren tilanteesta ja tuen tarpeesta. Yhteiset Lapsemme ry:n Yksintulleet projekti (2011) esitti mallin, jossa alkukartoituksen jälkeen käydään läpi nuoren mahdollinen traumaattisten tapahtumien historia. Lisäksi luottamusta vahvistetaan syventävien haastatteluiden avulla, joissa kartoitetaan nuoren hyvinvointiin liittyviä taustatietoja. Mallia ei ole kuitenkaan laajamittaisesti sovellettu käytännössä.

Selkeyttämisestä tulisikin luoda kansallinen malli, johon kaikki vastaanottovaiheen alaikäisyksiköt sitoutuvat. Näin on mahdollista nuoren maassa olon pituudesta tai pysyvyydestä riippumatta aloittaa hänen tarvitsemansa tukitoimenpiteet ja yksilöllisen kotoutumispolun toteuttaminen.

TRUST-konseptin taustalla on sovellus saksalaisesta toimintamallista, jota kutsutaan selkeyttämiseksi. Selkeyttäminen (saks. Clearing tai clearingverfahren) on Saksassa käytetty arviointiprosessi, joka toteutetaan maahan saapuneille yksin tulleille turvapaikanhakijanuorille. Selkeyttämisen tarkoituksena on tunnistaa nuoren toiveet, haasteet ja vahvuudet. Saksassa nuori siirtyy hätämajoituksen jälkeen niin kutsuttuun Clearing-yksikköön, jossa nuori asuu yleensä noin 3–6 kuukautta. Tänä aikana nuoren kanssa työstetään kotoutumisen polkuja ja tarjotaan hänen tarvitsemaansa tukea.

Nuorelle tehdään usean ammattilaisen toimesta selkeyttämisraportti, johon kootaan nuoren vahvuudet, toiveet ja haasteet. Vahvuuksia tunnistamalla nuorelle voidaan rakentaa selkeä suunnitelma ja polku kotoutumiseen, esimerkiksi minkälainen asumismuoto nuorelle sopisi parhaiten tai minkälaisia kouluvalmiuksia nuorella on jo entuudestaan. Näin ollen nuoren yksilölliset tuen tarpeet voidaan paremmin huomioida heti maahan saapumisen jälkeen.

Moniammatillinen osaaminen ja tiedon siirtyminen

Suomessa selkeyttäminen tulisi olla käytäntö, jota toteutetaan vastaanottovaiheen ryhmäkodeissa ja tuetussa asumisessa. Tietoa kerätään nuorta itseään varten ja hänen kanssaan työskentelevien tahojen tueksi. Tavoitteena on tiedon tehokas siirtyminen moniammatillisen tiimin vastuuhenkilöiltä toiselle, jotta nuoren elämäntilanteen kokonaiskuva on entistä paremmin hallussa hänen kanssaan työskentelevillä tahoilla, kuten asumisyksikössä, koulussa, edustajalla, terveydenhuollossa jne.

Selkeyttämisen osa-alueiden avulla luodaan yksilöllinen kotoutumispolku nuorelle

Selkeyttäminen jakaantuu viiteen osa-alueeseen: 1) koulutuksen tarpeet ja voimavarat, 2) psykososiaaliset tarpeet, 3) sosiaalipedagoginen tuki ja voimavarat, 4) asuminen ja 5) turvapaikkaprosessi. Kullekin osa-alueelle on määritelty vastuullinen ammattilainen, joka pääsääntöisesti hoitaa nuoren haastattelun kyseisen teeman osalta.

Koulutustaustan selvittäminen ja osaamisen tunnistaminen ovat nuoren koulutuspolun nopean jatkamisen kannalta keskeinen seikka. Nuorten, jotka eivät ole enää oppivelvollisuusiässä, tulisi aloittaa kielikurssi mahdollisimman nopeasti maahan tulon jälkeen. Elämäntilanteen vakauttaminen ja arkirytmin luominen sekä matalankynnyksen psykologinen tuki ovat vastaanottovaiheessa alkavan uuteen kotimaahan kiinnittymisen peruspilareita. Samoin harrastukset ja muu mielekäs tekeminen tuovat nuorten elämään toivoa ja vakautta.

Asumisen vaihtoehdoista tulee keskustella jo vastaanottovaiheessa, jotta nuoren siirtyminen kotoutumisvaiheeseen sujuu mahdollisimman mutkattomasti. Näin myös perhehoidon mahdollisuus avautuisi todellisena vaihtoehtona. Selkeyttämisen viides osa-alue liittyy turvapaikkaprosessin vaiheiden läpikäymiseen ja totuudenmukaisen kuvan antamiseen nuoren tulevaisuuden mahdollisuuksista Suomessa. Tämä on erityisen tärkeä tilanteessa, jossa turvapaikkaperusteita on kiristetty ja lyhyet oleskeluluvat on otettu laajamittaisesti käyttöön.

Selkeyttäminen tukee nuoren kotoutumista ja vahvistaa osallisuutta suomalaiseen yhteiskuntaan

Perusteellinen tuentarpeen kartoitus ja tukipalveluiden aloittaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tukevat nuoren kotoutumista ja vahvistavat nuoren sosiaalista kuuluvuuden tunnetta uuteen kotimaahansa. Nuorten on helpompi kiinnittyä yhteiskuntaan, kun palvelupolku avautuu nuorelle jo vastaanottovaiheen alussa. Selkeyttäminen luo parhaassa tapauksessa nuoren epävarman arjen ympärille enemmän varmuutta ja luottamusta palvelujärjestelmää ja siellä toimivia ammattilaisia kohtaan. Selkeyttäminen tukee nuorten parissa työskentelevien moniammatillista yhteistyötä ja parantaa eri toimijoiden keskinäistä tiedonvaihtoa. Selkeyttäminen mahdollistaa ehyen kokonaisuuden yksin tulleiden kotoutumiseen, joka on myös koko suomalaisen yhteiskunnan etu.

Jaakko Tuominen, Anna-Kaisa Kuusisto, Kristiina Korjonen-Kuusipuro ja Mari Pienimäki

Konseptin voi ladata tästä (pdf)

TRUST-konsepti: YHDESSÄ-tukiverkko

TRUST-konseptit ovat yksin tulleiden turvapaikanhakijanuorten hoivaan ja sosiaaliseen tukeen liittyviä toimintaehdotuksia ja muualla Euroopassa hyviksi todettujen käytänteiden soveltamista Suomeen.  Mikä tahansa toimijataho voi viedä TRUST-konsepteja eteenpäin esimerkiksi kehittämishankkeiksi ja tätä kautta arjen käytännöiksi.

Yksin tulleiden nuorten ääni kuuluviin!

Suomen Akatemian rahoittaman TRUST-kärkihankkeen Yhdessä-konsepti esittelee mallin yksin maahan tulleiden nuorten oman toimijuuden aktiiviseen tukemiseen. Yksin maahan tullut nuori tarvitsee turvallisen fyysisen ja sosiaalisesti hyväksyvän arkiympäristön. Hän tarvitsee tietoa ja tukea oman elämäntilanteensa hahmottamiseen, luotettavia aikuisia ympärilleen ja ennen kaikkea ystäviä uudessa kotimaassaan.

Yhdessä-konseptin lähtökohtana on tarve tukea yksin maahan tulleiden nuorten toimijuutta, lisätä nuorten elämään merkittäviä sosiaalisia suhteita ja ehkäistä yksinäisyyttä ja eristäytyneisyyttä. Nuorilla on vahva halu kotoutua uuteen kotimaahan ja elää sen täysivaltaisena jäsenenä. Viime vuosien kiristynyt maahanmuuttopolitiikka on kuitenkin tuonut nuorten elämään uudenlaista epävarmuutta ja jopa toivottomuutta. Nämä tunteet yhdistettynä aiemman elämän vaikeisiin kokemuksiin ja muistoihin ovat vaikeuttavat luottamuksen syntymistä suomalaiseen yhteiskuntaan.

Nuorten kanssa töitä tekevillä on halu auttaa ja tukea nuoria heidän arjessaan. Toisaalta he väsyvät ja turhautuvat jatkuvasti muuttuviin käytäntöihin ja tempoilevaan poliittiseen ohjaukseen. Nuorten viranomaistahoihin kohdistama epäluottamus on paikoin heijastunut myös heidän kanssaan päivittäin työskenteleviin henkilöihin, joita nuoret ovat aiemmin kuunnelleet ja pitäneet luotettavina. Nuorten kanssa työtä tekevien näkökulmasta olisikin tärkeää kehittää sektorirajat ylittävää yhteistyötä ja tukea luottamuksen rakentumista eri tahojen välillä.

Nuorilla on selkeä luottamuspula viranomaisia kohtaan. Epäluottamus on johtanut tilanteeseen, jossa nuoret saattavat toimia toisiltaan kuulemiensa huhujen, ei tiedon perusteella. Ongelmaa korostaa se, että viranomaiset tarkastelevat nuoria pääosin hallinnan kohteina, eivät aktiivisina omasta elämästään päättävinä yksilöinä. Tästä syystä palvelujärjestelmän kehittämisessä olisi hyödynnettävä kokemusasiantuntijuutta. Tämä vahvistaisi tiedon kulkua ja edesauttaisi luottamuksen rakentumista.

Yhdessä-konseptin ydinajatuksena on synnyttää nuorten itsensä johtamaa ja määrittelemää toimintaa. Nuorten toiminta voi olla esimerkiksi vertaistukiryhmiä, vapaaehtoistoiminnan koordinointia, yhteiskunnallista vaikutustyötä tai erilaisten tapahtumien järjestämistä.  Toiminnan kautta nuorten toimijuus vahvistuu ja heidän äänensä kuuluu laajemmalle. Nuoret saavat vertaistukea toisiltaan ja tietoa omista mahdollisuuksistaan vaikuttaa. Yhdessä-konseptissa tukiverkon muiden toimijoiden tarkoituksena on tukea nuorten omaehtoista toimintaa ja hyödyntää nuorten kokemusasiantuntijuutta oman toimintansa kehittämisessä. Muita toimijoita voivat olla esimerkiksi nuorten edustajat, koulut, kummi-, tuki- ja ystäväperheet, kansalaisjärjestöt, asumisyksiköt, eri alojen asiantuntijat ja viranomaiset. Konseptin toteuttaminen edellyttää rahoitusta ja koordinaattorin.

Tällaista yksin tulleiden nuorten omaehtoista toimintaa on eri muodoissaan esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa. Ruotsissa toimii vuonna 2012 perustettu Ensamkommandes Förbund. Tämän yksin tulleiden järjestön tavoitteena on näiden nuorten äänen vahvistaminen yhteiskunnassa ja tiedon lisääminen heidän tilanteestaan. Yhdistyksellä on monenlaisia toimintamuotoja: kulttuuritapahtumia, luentoja ja opintopiirejä. Se ylläpitää Malmössa tapaamispaikka Ottoa, jossa yksin tulleet nuoret voivat tavata toisiaan. Lisäksi Ruotsissa viranomaiset ovat luoneet omia tukiverkostojaan maahanmuuttajien kanssa työskenteleville tahoille. Esimerkiksi Itä-Götanmaalla toimii lääninhallinnon koordinoima toimijoiden tukiverkosto, jonka tehtävänä on erilaisten tukitoimien suunnittelu ja hankerahoituksen suuntaaminen ajankohtaisiin tukitoimiin.

Saksassa vuonna 1998 perustettu Der Bundesfachverband unbegleitete minderjährige Flüchtlinge (BumF) on kansallinen verkosto, jolla on yli 400 yksityis- ja yhteisöjäsentä. Verkoston tehtävänä on tarjota tukea ja tietoa yksin tulleille sekä jakaa tietoa ja vaikuttaa. Esimerkiksi Bremenissä toimii vuonna 2004 perustettu kansalaisjärjestö Fluchtraum Bremen e.V, joka toimii osana kansallista verkostoa BumF:a. Tämän järjestön tavoitteena on kouluttaa paikallisesti yksin tulleille mentoreita sekä vapaaehtoisia edustajia.

Suomeen ehdottamamme Yhdessä-konsepti eroaa edellä mainitsemistamme esimerkeistä siinä, että malli kokoaisi toiminnassaan yhteen nuoret ja muut toimintaa tukevat ja mahdollistavat tahot. Näin ollen yhteys järjestöjen, viranomaisten ja nuorten kesken syntyisi välittömästi. Yksin tulleiden suhteellisen pienestä määrästä johtuen Suomessa tällainen toimintamalli onnistuisi ja sektorirajat ylittävä yhteistyö olisi aiempaa helpompaa.

TRUST-konseptia saa vapaasti muokata, kehittää ja toteuttaa. TRUST-hanke tulee kuitenkin ilmoittaa konseptin alkuperäisenä ideoijana (Suomen Akatemian kärkihanke TRUST, 2016–2018, SA 304146).

Kristiina Korjonen-Kuusipuro, Anna-Kaisa Kuusisto, Jaakko Tuominen ja Mari Pienimäki

Yhdessä-konsepti on ladattavissa tästä linkistä.