TRUST-konsepti: YHDESSÄ-tukiverkko

TRUST-konseptit ovat yksin tulleiden turvapaikanhakijanuorten hoivaan ja sosiaaliseen tukeen liittyviä toimintaehdotuksia ja muualla Euroopassa hyviksi todettujen käytänteiden soveltamista Suomeen.  Mikä tahansa toimijataho voi viedä TRUST-konsepteja eteenpäin esimerkiksi kehittämishankkeiksi ja tätä kautta arjen käytännöiksi.

Yksin tulleiden nuorten ääni kuuluviin!

Suomen Akatemian rahoittaman TRUST-kärkihankkeen Yhdessä-konsepti esittelee mallin yksin maahan tulleiden nuorten oman toimijuuden aktiiviseen tukemiseen. Yksin maahan tullut nuori tarvitsee turvallisen fyysisen ja sosiaalisesti hyväksyvän arkiympäristön. Hän tarvitsee tietoa ja tukea oman elämäntilanteensa hahmottamiseen, luotettavia aikuisia ympärilleen ja ennen kaikkea ystäviä uudessa kotimaassaan.

Yhdessä-konseptin lähtökohtana on tarve tukea yksin maahan tulleiden nuorten toimijuutta, lisätä nuorten elämään merkittäviä sosiaalisia suhteita ja ehkäistä yksinäisyyttä ja eristäytyneisyyttä. Nuorilla on vahva halu kotoutua uuteen kotimaahan ja elää sen täysivaltaisena jäsenenä. Viime vuosien kiristynyt maahanmuuttopolitiikka on kuitenkin tuonut nuorten elämään uudenlaista epävarmuutta ja jopa toivottomuutta. Nämä tunteet yhdistettynä aiemman elämän vaikeisiin kokemuksiin ja muistoihin ovat vaikeuttavat luottamuksen syntymistä suomalaiseen yhteiskuntaan.

Nuorten kanssa töitä tekevillä on halu auttaa ja tukea nuoria heidän arjessaan. Toisaalta he väsyvät ja turhautuvat jatkuvasti muuttuviin käytäntöihin ja tempoilevaan poliittiseen ohjaukseen. Nuorten viranomaistahoihin kohdistama epäluottamus on paikoin heijastunut myös heidän kanssaan päivittäin työskenteleviin henkilöihin, joita nuoret ovat aiemmin kuunnelleet ja pitäneet luotettavina. Nuorten kanssa työtä tekevien näkökulmasta olisikin tärkeää kehittää sektorirajat ylittävää yhteistyötä ja tukea luottamuksen rakentumista eri tahojen välillä.

Nuorilla on selkeä luottamuspula viranomaisia kohtaan. Epäluottamus on johtanut tilanteeseen, jossa nuoret saattavat toimia toisiltaan kuulemiensa huhujen, ei tiedon perusteella. Ongelmaa korostaa se, että viranomaiset tarkastelevat nuoria pääosin hallinnan kohteina, eivät aktiivisina omasta elämästään päättävinä yksilöinä. Tästä syystä palvelujärjestelmän kehittämisessä olisi hyödynnettävä kokemusasiantuntijuutta. Tämä vahvistaisi tiedon kulkua ja edesauttaisi luottamuksen rakentumista.

Yhdessä-konseptin ydinajatuksena on synnyttää nuorten itsensä johtamaa ja määrittelemää toimintaa. Nuorten toiminta voi olla esimerkiksi vertaistukiryhmiä, vapaaehtoistoiminnan koordinointia, yhteiskunnallista vaikutustyötä tai erilaisten tapahtumien järjestämistä.  Toiminnan kautta nuorten toimijuus vahvistuu ja heidän äänensä kuuluu laajemmalle. Nuoret saavat vertaistukea toisiltaan ja tietoa omista mahdollisuuksistaan vaikuttaa. Yhdessä-konseptissa tukiverkon muiden toimijoiden tarkoituksena on tukea nuorten omaehtoista toimintaa ja hyödyntää nuorten kokemusasiantuntijuutta oman toimintansa kehittämisessä. Muita toimijoita voivat olla esimerkiksi nuorten edustajat, koulut, kummi-, tuki- ja ystäväperheet, kansalaisjärjestöt, asumisyksiköt, eri alojen asiantuntijat ja viranomaiset. Konseptin toteuttaminen edellyttää rahoitusta ja koordinaattorin.

Tällaista yksin tulleiden nuorten omaehtoista toimintaa on eri muodoissaan esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa. Ruotsissa toimii vuonna 2012 perustettu Ensamkommandes Förbund. Tämän yksin tulleiden järjestön tavoitteena on näiden nuorten äänen vahvistaminen yhteiskunnassa ja tiedon lisääminen heidän tilanteestaan. Yhdistyksellä on monenlaisia toimintamuotoja: kulttuuritapahtumia, luentoja ja opintopiirejä. Se ylläpitää Malmössa tapaamispaikka Ottoa, jossa yksin tulleet nuoret voivat tavata toisiaan. Lisäksi Ruotsissa viranomaiset ovat luoneet omia tukiverkostojaan maahanmuuttajien kanssa työskenteleville tahoille. Esimerkiksi Itä-Götanmaalla toimii lääninhallinnon koordinoima toimijoiden tukiverkosto, jonka tehtävänä on erilaisten tukitoimien suunnittelu ja hankerahoituksen suuntaaminen ajankohtaisiin tukitoimiin.

Saksassa vuonna 1998 perustettu Der Bundesfachverband unbegleitete minderjährige Flüchtlinge (BumF) on kansallinen verkosto, jolla on yli 400 yksityis- ja yhteisöjäsentä. Verkoston tehtävänä on tarjota tukea ja tietoa yksin tulleille sekä jakaa tietoa ja vaikuttaa. Esimerkiksi Bremenissä toimii vuonna 2004 perustettu kansalaisjärjestö Fluchtraum Bremen e.V, joka toimii osana kansallista verkostoa BumF:a. Tämän järjestön tavoitteena on kouluttaa paikallisesti yksin tulleille mentoreita sekä vapaaehtoisia edustajia.

Suomeen ehdottamamme Yhdessä-konsepti eroaa edellä mainitsemistamme esimerkeistä siinä, että malli kokoaisi toiminnassaan yhteen nuoret ja muut toimintaa tukevat ja mahdollistavat tahot. Näin ollen yhteys järjestöjen, viranomaisten ja nuorten kesken syntyisi välittömästi. Yksin tulleiden suhteellisen pienestä määrästä johtuen Suomessa tällainen toimintamalli onnistuisi ja sektorirajat ylittävä yhteistyö olisi aiempaa helpompaa.

TRUST-konseptia saa vapaasti muokata, kehittää ja toteuttaa. TRUST-hanke tulee kuitenkin ilmoittaa konseptin alkuperäisenä ideoijana (Suomen Akatemian kärkihanke TRUST, 2016–2018, SA 304146).

Kristiina Korjonen-Kuusipuro, Anna-Kaisa Kuusisto, Jaakko Tuominen ja Mari Pienimäki

Yhdessä-konsepti on ladattavissa tästä linkistä.