TRUST-kärkihanke on päättynyt

Suomen Akatemian rahoittama TRUST-kärkihanke on päättynyt syyskuun lopussa 2018. Hankkeen uusia julkaisuja päivitetään kotisivuille ja kaikki muu materiaali säilyy ladattavissa vuoden 2019 loppuun.

TRUST-tiimi kiittää kaikkia kanssamme työskennelleitä tahoja. Erityisesti kiitämme kaikkia nuoria, jotka ovat kertoneet meille elämästään. Näin olemme yhdessä kehittäneet uusia sosiaalisen tuen malleja Suomeen ja rakentaneet myötätuntoisempaa yhteiskuntaa.

Päätösseminaarin puheenvuorot katsottavissa

Suomen Akatemian rahoittama kärkihanke TRUST järjesti ylikulttuurista kuulumista käsittelevän päätösseminaarin 19.9.2018 Tampereen yliopistolla. Seminaarissa kuultiin järjestöjen edustajien näkökulmia näiden lasten ja nuorten inhimilliseen tukeen, taiteen merkityksestä kuulumisen tunteen tukemisessa ja julkistettiin TRUST-hankkeen oppimateriaali sekä tiekartta.

Seminaarin puheenvuorojen julkaisun myötä TRUST-tiimi haluaa kiittää kaikkia hankkeeseemme osallistuneita nuoria ja yhteistyötahoja.

Seminaarin puheenvuorot ovat katsottavissa alla olevista linkeistä:

Avauspuheenvuoro, Ohjelmajohtaja Inka Hetemäki, Suomen UNICEF

TRUST-hankkeen tuloksia: Tunnustettu toimijuus ja yksilölliset tarveperustaiset palvelut, Dosentti Anna-Kaisa Kuusisto, Tampereen yliopisto, TRUST-hankkeen johtaja

Kommenttipuheenvuoro, Neuvotteleva virkamies Anna Bruun, Työ- ja elinkeinoministeriö

Nuorten inhimillinen tuki – mitä se on?, Turvatalotoiminnan johtaja Leena Suurpää, Suomen Punainen Risti

Kulttuurinen kohtaaminen kasvotusten ja mediassa – oppimateriaalin esittely, Tutkijatohtori Mari Pienimäki ja tutkija Jaakko Tuominen, Tampereen yliopisto

Ali’s long journey to Australia. Lasten tekemä animaatio pakolaisuudesta, Tutkijatohtori Mervi Kaukko, Monash University ja työryhmä

Kommenttipuheenvuoro: Luottamus syntyy yhdessä tekemällä, Tutkijatohtori Kristiina Korjonen-Kuusipuro, Tampereen yliopisto

Tiekartta – Yksin tulleiden alaikäisten maahanmuuttajien kuulumisen tunteen tukeminen ja sosiaalisen tuen kehittäminen Suomessa

Tiekartta – Yksin tulleiden alaikäisten maahanmuuttajien kuulumisen tunteen tukeminen ja sosiaalisen tuen kehittäminen Suomessa

TRUST-kärkihanke julkaisee tiekartan yksin tulleiden alaikäisten maahanmuuttajien kuulumisen tunteen tukemisesta ja sosiaalisen tuen kehittämisestä Suomessa. Tiekartta perustuu kahteen Suomen Akatemian vuosina 2014–2018 rahoittamaan tutkimushankkeeseen.

Tiekartassa otetaan kantaa kolmeen yksin tulleiden nuorten elämään keskeisesti vaikuttavaan osa-alueeseen:

  1. Osoitamme monikielisyyden sallimisen ja tukemisen merkityksen nuorten oman toimijuuden rakentumisessa ja heidän yhteiskunnallisen aseman vahvistamisessa. Lisäksi keskustelemme ystävyyden merkityksestä kuulumisen ja kotoutumisen edistäjänä.
  2. Ehdotamme yksin tulleiden sosiaalisen tuen palvelujärjestelmän kehittämistä asumisen ja psykologisen vakauttamisen osalta.
  3. Esitämme, että tulevaisuuden politiikkaohjauksen pitää perustua kokemustiedon kautta rakentuvalle ymmärrykselle ja moniammatilliselle yhteistyölle.

TRUST-hanke esittää, että Suomeen tulisi luoda lapsiystävällinen integraatiopolitiikka, joka mahdollistaa yksin tulleiden lasten ja nuorten kuulemisen ja luo toivoa heidän elämäänsä.

Tiekartta on kokonaisuudessaan luettavissa ja ladattavissa oheisesta linkistä:

http://www.transculturaltrust.net/wp-content/uploads/2018/09/Final_Trust_Tiekartta.pdf

Opetusmateriaali: #TRUST Kulttuurinen kohtaaminen kasvotusten ja mediassa

#TRUST Kulttuurinen kohtaaminen kasvotusten ja mediassa -oppimateriaali on suunnattu monikulttuuriseen kasvatukseen yläkouluille, valmistaville luokille ja nuorisotyöhön. Yläkouluissa oppimateriaali voi toimia sisällöllisenä lähtökohtana, kun oppiainerajat ylittävän oppimiskokonaisuuden aiheina ovat yhteiskunnalliset ilmiöt: maahanmuutto, nuorten media-arki ja monikulttuurisuus.

Materiaalissa käsitellään muun muassa kulttuurista identiteettiä, erilaisuuden kohtaamista mediassa, kulttuurirajat ylittäviä ystävyyssuhteita, monikielistä arkea ja nuorten vaikuttamista sosiaalisessa mediassa. Opetusmateriaali sisältää nuorten haastatteluita, näkökulmatekstejä ja erilaisia arjen tekoja.

Opetusmateriaalia voi tilata ilmaiseksi subjectaid.fi -palvelusta. Materiaali on myös ladattavissa tästä linkistä tai katsottavissa Issuu-palvelussa.

Antoisia ja oivaltavia lukuhetkiä!

http://www.transculturaltrust.net/wp-content/uploads/2018/08/opetusmateriaali.pdf

https://issuu.com/trustproject/docs/trust_opetusmateriaali

Refugee Children’s Story Making Global Impact

Check out this amazing stop-motion film, which has been created by refugee kids in Australia together with Monash University researcher Mervi Kaukko (with the support of TRUST-project).
Read more about making of claymation video from the Guardian:

https://www.theguardian.com/…/refugee-childrens-story…

You will find the original story book from TRUST webpage:

https://issuu.com/trustproject/docs/ali_and_the_long_journey_to_austral

Congratulations children and Mervi!

TRUST-hankkeen loppuseminaari: Meidän maailma: yksin tulleiden nuorten ylikulttuurisen kuulumisen tukeminen

Aika: 19.9.2018 klo 9:00–16:00

Paikka: PINNI B 1100, Tampereen yliopisto, Kalevantie 4, 33014 Tampereen yliopisto

Kartta kampusalueesta

TRUST on kahden vuoden ajan työskennellyt yhdessä nuorten, kansalaisjärjestöjen sekä hallinnon toimijoiden kanssa. Ylikulttuurista arkea on lähestytty nuorten omien kokemusten ja toisaalta institutionaalisten hoivakäytäntöjen kautta.

Loppuseminaarissa esitellään kokemuksia yksin tulleiden turvapaikanhakijanuorten ylikulttuurisen toimijuuden tukemisesta sekä käytäntöön sovellettavia tuloksia, joilla yksin tulleiden sosiaalista tukea ja asumista on mahdollista parantaa Suomessa.

Ylikulttuurisen kuulumisen tukeminen edellyttää nuorten toimijuuden tunnistamista, tunnustamista ja tukemista. Nuorten kotoutuminen vaatii yksilöllisiä tarveperustaisia palveluita ja tukitoimenpiteiden aloittamista heti vastaanottovaiheen alussa sekä kansallisen tason ohjeistuksia tuen järjestämisen perusteista. Seminaarissa kuulemme myös, miten monikielisyyden hyödyntäminen ja yhteiskunnallisen myötätunnon herättäminen ovat ylikulttuurisen arjen ytimessä.

Seminaari on maksuton ja mukaan mahtuu 200 henkilöä. Ilmoittautumiset viimeistään 14.09.2018 mennessä e-lomakkeella: https://elomake.uta.fi/lomakkeet/19925/lomake.html .

Tilaisuudessa on aamupala- ja kahvitarjoilu. Seminaarin ohjelmassa muutokset ovat vielä mahdollisia.

 

Tervetuloa!

Anna-Kaisa Kuusisto,

TRUST-hankkeen johtaja

 

Seminaarin ohjelma ladattavissa:

http://www.transculturaltrust.net/wp-content/uploads/2018/06/TRUST_loppuseminaari-2018_ohjelma_c.pdf

 

Ohjelma:

9:00–9:30  Aamupala ja kahvit
9:30–9:45  Tervetuloa!
9:45–10:15  Avauspuheenvuoro
       Ohjelmajohtaja Inka Hetemäki, Suomen UNICEF
10:15–10:45  TRUST-hankkeen tuloksia: Tunnustettu toimijuus ja yksilölliset tarveperustaiset palvelut
  Dosentti Anna-Kaisa Kuusisto, Tampereen yliopisto, TRUST-hankkeen johtaja
 
10:45–11:00  Kommenttipuheenvuoro
  Neuvotteleva virkamies Anna Bruun, Työ- ja elinkeinoministeriö
11:00–11:45   Nuorten inhimillinen tuki – mitä se on?
  Turvatalotoiminnan johtaja Leena Suurpää, Suomen Punainen Risti
12:00–13:00   Lounastauko (omakustanteinen)
 
13:00–13:45  Monikielisen taide- ja tunneilmaisun mahdollisuuksista
  Sanna Salmenkallio ja Ali Saad
13:45–14:30   Kulttuurinen kohtaaminen kasvotusten ja mediassa – oppimateriaalin esittely
  Tutkijatohtori Mari Pienimäki ja tutkija Jaakko Tuominen, Tampereen yliopisto
  Ali’s long journey to Australia. Lasten tekemä animaatio pakolaisuudesta
  Tutkijatohtori Mervi Kaukko, Monash University ja työryhmä
14:35–14:50  Kommenttipuheenvuoro: Luottamus syntyy yhdessä tekemällä
  Tutkijatohtori Kristiina Korjonen-Kuusipuro, Tampereen yliopisto
       
14:50–15:00  Keskustelua ja seminaarin päätös
15:00–16:00  Kahvit ja Yhdessä-valokuvanäyttelyn avajaiset 

 

TRUST-konsepti: Selkeyttäminen

TRUST-konseptit ovat yksin tulleiden turvapaikanhakijanuorten hoivaan ja sosiaaliseen tukeen liittyviä toimintaehdotuksia ja muualla Euroopassa hyviksi todettujen käytänteiden soveltamista Suomeen.  Mikä tahansa toimijataho voi viedä TRUST-konsepteja eteenpäin esimerkiksi kehittämishankkeiksi ja tätä kautta arjen käytännöiksi.

Suomi tarvitsee yksin tulleiden nuorten palvelupolkujen selkeyttämistä

TRUST-hankkeen julkaisema toinen konsepti keskittyy yksin tulleiden nuorten sosiaalisen tuentarpeen kartoittamiseen ja nuoren tilanteen kokonaisvaltaiseen selkeyttämiseen. Nuorten tarveperustaisten tukimuotojen määrittely ja tuen välitön aloittamisen vastaanottovaiheessa ovat selkeyttämis-prosessin päämääriä. Selkeyttämisen tulisi olla nykyistä alkukartoitusta moniulotteisempi prosessi ja sen tulisi olla avustava arviointi kotoutumisvaiheen toimenpiteille.

Konseptin taustalla: Yksintulleet-hanke ja Clearing-prosessi

Kentän toimijoiden mukaan nykyinen alkukartoitus on monin paikoin riittämätön antamaan laajaa kuvaa nuoren tilanteesta ja tuen tarpeesta. Yhteiset Lapsemme ry:n Yksintulleet projekti (2011) esitti mallin, jossa alkukartoituksen jälkeen käydään läpi nuoren mahdollinen traumaattisten tapahtumien historia. Lisäksi luottamusta vahvistetaan syventävien haastatteluiden avulla, joissa kartoitetaan nuoren hyvinvointiin liittyviä taustatietoja. Mallia ei ole kuitenkaan laajamittaisesti sovellettu käytännössä.

Selkeyttämisestä tulisikin luoda kansallinen malli, johon kaikki vastaanottovaiheen alaikäisyksiköt sitoutuvat. Näin on mahdollista nuoren maassa olon pituudesta tai pysyvyydestä riippumatta aloittaa hänen tarvitsemansa tukitoimenpiteet ja yksilöllisen kotoutumispolun toteuttaminen.

TRUST-konseptin taustalla on sovellus saksalaisesta toimintamallista, jota kutsutaan selkeyttämiseksi. Selkeyttäminen (saks. Clearing tai clearingverfahren) on Saksassa käytetty arviointiprosessi, joka toteutetaan maahan saapuneille yksin tulleille turvapaikanhakijanuorille. Selkeyttämisen tarkoituksena on tunnistaa nuoren toiveet, haasteet ja vahvuudet. Saksassa nuori siirtyy hätämajoituksen jälkeen niin kutsuttuun Clearing-yksikköön, jossa nuori asuu yleensä noin 3–6 kuukautta. Tänä aikana nuoren kanssa työstetään kotoutumisen polkuja ja tarjotaan hänen tarvitsemaansa tukea.

Nuorelle tehdään usean ammattilaisen toimesta selkeyttämisraportti, johon kootaan nuoren vahvuudet, toiveet ja haasteet. Vahvuuksia tunnistamalla nuorelle voidaan rakentaa selkeä suunnitelma ja polku kotoutumiseen, esimerkiksi minkälainen asumismuoto nuorelle sopisi parhaiten tai minkälaisia kouluvalmiuksia nuorella on jo entuudestaan. Näin ollen nuoren yksilölliset tuen tarpeet voidaan paremmin huomioida heti maahan saapumisen jälkeen.

Moniammatillinen osaaminen ja tiedon siirtyminen

Suomessa selkeyttäminen tulisi olla käytäntö, jota toteutetaan vastaanottovaiheen ryhmäkodeissa ja tuetussa asumisessa. Tietoa kerätään nuorta itseään varten ja hänen kanssaan työskentelevien tahojen tueksi. Tavoitteena on tiedon tehokas siirtyminen moniammatillisen tiimin vastuuhenkilöiltä toiselle, jotta nuoren elämäntilanteen kokonaiskuva on entistä paremmin hallussa hänen kanssaan työskentelevillä tahoilla, kuten asumisyksikössä, koulussa, edustajalla, terveydenhuollossa jne.

Selkeyttämisen osa-alueiden avulla luodaan yksilöllinen kotoutumispolku nuorelle

Selkeyttäminen jakaantuu viiteen osa-alueeseen: 1) koulutuksen tarpeet ja voimavarat, 2) psykososiaaliset tarpeet, 3) sosiaalipedagoginen tuki ja voimavarat, 4) asuminen ja 5) turvapaikkaprosessi. Kullekin osa-alueelle on määritelty vastuullinen ammattilainen, joka pääsääntöisesti hoitaa nuoren haastattelun kyseisen teeman osalta.

Koulutustaustan selvittäminen ja osaamisen tunnistaminen ovat nuoren koulutuspolun nopean jatkamisen kannalta keskeinen seikka. Nuorten, jotka eivät ole enää oppivelvollisuusiässä, tulisi aloittaa kielikurssi mahdollisimman nopeasti maahan tulon jälkeen. Elämäntilanteen vakauttaminen ja arkirytmin luominen sekä matalankynnyksen psykologinen tuki ovat vastaanottovaiheessa alkavan uuteen kotimaahan kiinnittymisen peruspilareita. Samoin harrastukset ja muu mielekäs tekeminen tuovat nuorten elämään toivoa ja vakautta.

Asumisen vaihtoehdoista tulee keskustella jo vastaanottovaiheessa, jotta nuoren siirtyminen kotoutumisvaiheeseen sujuu mahdollisimman mutkattomasti. Näin myös perhehoidon mahdollisuus avautuisi todellisena vaihtoehtona. Selkeyttämisen viides osa-alue liittyy turvapaikkaprosessin vaiheiden läpikäymiseen ja totuudenmukaisen kuvan antamiseen nuoren tulevaisuuden mahdollisuuksista Suomessa. Tämä on erityisen tärkeä tilanteessa, jossa turvapaikkaperusteita on kiristetty ja lyhyet oleskeluluvat on otettu laajamittaisesti käyttöön.

Selkeyttäminen tukee nuoren kotoutumista ja vahvistaa osallisuutta suomalaiseen yhteiskuntaan

Perusteellinen tuentarpeen kartoitus ja tukipalveluiden aloittaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tukevat nuoren kotoutumista ja vahvistavat nuoren sosiaalista kuuluvuuden tunnetta uuteen kotimaahansa. Nuorten on helpompi kiinnittyä yhteiskuntaan, kun palvelupolku avautuu nuorelle jo vastaanottovaiheen alussa. Selkeyttäminen luo parhaassa tapauksessa nuoren epävarman arjen ympärille enemmän varmuutta ja luottamusta palvelujärjestelmää ja siellä toimivia ammattilaisia kohtaan. Selkeyttäminen tukee nuorten parissa työskentelevien moniammatillista yhteistyötä ja parantaa eri toimijoiden keskinäistä tiedonvaihtoa. Selkeyttäminen mahdollistaa ehyen kokonaisuuden yksin tulleiden kotoutumiseen, joka on myös koko suomalaisen yhteiskunnan etu.

Jaakko Tuominen, Anna-Kaisa Kuusisto, Kristiina Korjonen-Kuusipuro ja Mari Pienimäki

Konseptin voi ladata tästä (pdf)

Building a new self through words

A young boy sits in front of the computer and mumbles verbs in Finnish: suhista, liplattaa, kahista, surista. From time to time, he asks people around him to explain the delicate differences between these verbs. The boy is a young rapper, born in Africa, a newcomer to the Finnish hip hop scene. His Finnish is not yet smooth, but he persists in writing his lyrics only in Finnish. He is searching for a perfect rhyme and is especially intrigued with these Finnish onomatopoetic verbs: the movement, the feeling, the sound, and the meaning, all hidden in one single verb. He is fascinated: there are so many words meaning almost the same. How can he see the differences, how can he understand the details in the meanings of these sonically empowered words if the equivalents in his own language(s) are not enough to help him?

This example tells about many crucial things in a youngster’s life. It is about connecting the already existing linguistic experience (his native language or languages) to the new one, moving himself to another linguistic surrounding and seeking acknowledgement not only as a speaker in this new environment, but even more ambitiously, acknowledgement as a verbal artist in his new linguistic home. In other words, this young man is searching for his new (linguistic) identity.  In case of writing music, the basic human need to express oneself within a group is lifted to an artistic level. One has to think about the genre, about the music (or rhythm, or beat), and simultaneously stay truthful to oneself as an artist. The inner lyrical crafting force is strong enough to break any barrier in learning a new language in order to satisfy the need to express oneself.

Music workshops organised by the project RIMLAB offer a nice mise-en-scéne for youth with musical ambitions. The workshops are sites for creating lyrics and music with help of adult coordinators during weekend-long sessions. The richness of the linguistic background of the young artists makes these workshops special: Finnish, Swedish and Sami speakers are joined by speakers of various other languages. It is in these kinds of workshops that linguistic plurality is seen almost always in a positive way. All the participants realise that they are in a changed linguistic situation. Those who are speakers of some official languages in Finland (Finnish, Swedish, Sami) are ready to be more observant, more sensitive about being understood and getting response. They switch to an adjusted, more sensitive mode that exists in the repertoire of their mother tongue, which they are not aware of in everyday conversations with the speakers of the same language. ‘Linguistic newcomers’, learners to the languages of Finland on the other hand become by default more sensitive to the in-learning processes. They are also in-between linguistic modes where one’s own mother tongue(s) becomes a tool, a support for introducing new language(s). We could also say that a dynamic interaction between a person’s linguistic skills is taking place: some features of Finnish or Swedish can be connected to some already familiar linguistic features that make the person realise the new language is not a mission impossible (“This word in Finnish reminds me of the word my grandma used for…”).

Anyone who remembers how great it feels to be understood in a foreign language or to get that facial expression from the other clearly saying, “Yes, I know where you are going with that..”, has had an experience which helps language learning. This feeling is worth cherishing and exploring. Realising how we can easily communicate with just the basic knowledge of one language makes us comprehend how similar human experience is. A positive attitude to any language learning and language use gives us a wider picture of how and why linguistic knowledge is important. In the same way we are still (funnily enough!!!) concerned whether the certain proficiency in English is enough for our children to succeed in the big wide world, we should think about other, demographically more widely spread languages than English our children would benefit from (Chinese, Spanish, Arabic etc.). We should acknowledge that the world communicates in an enormous number of languages. The natural way of being bilingual or multilingual is something we (born into one European language) could start learning from people who are born with and into two or more linguistic realities.

The ambitious boy I opened this text with finished his lyrics and found the most suitable synonyms for the verbs he initially did not understand. In this process, he gained a lot. He learned five different synonyms for one verb, and he learned that he could rely on the poetics and onomatopoetic features of the Finnish language in his future writing of rap lyrics. He also learned to be patient with acquiring a new lexicon, because it is an (linguistic) investment. Every single word, every verb, synonym, and rhyme will take him deeper into the Finnish rap scene. Some would call this migrant integration while others would call this one more happy and satisfied young person finding his place in this world of oh, so many languages we could still learn.

 

Photo: Kristiina Korjonen-Kuusipuro
Photo: Kristiina Korjonen-Kuusipuro

Traumaattisista kokemuksista selviytyminen ja Tukiverkosta voimaa – koulutusten materiaalit nyt verkossa

Traumaattisista kokemuksista selviytyminen: Yksin tulleiden nuorten psykologinen tuki arjessa

TRUST-hankkeen havaintoja yksin tulleiden nuorten kokemuksista ja muistoista
Anna-Kaisa Kuusisto, Dosentti Anna-Kaisa Kuusisto, Tampereen yliopisto, TRUST-hankkeen johtaja

Tukea tunteiden ja vaikeiden kokemusten käsittelyyn –tasapainovalmennusmalli maahanmuuttajille
Asiantuntija Suvi Piironen, Suomen mielenterveysseura, SOS-kriisikeskus

Traumahoidon haasteet ja vaihtoehdot yksin tulleiden nuorten kohdalla (videoluento, Youtube)
Yliopistotutkija Kirsi Peltonen, Tampereen yliopisto

Rauharyhmää ja Elämänlankaa – TASA-hanke Satakielen arjessa
Vastaava ohjaaja Martta Blomqvist ja terveydenhoitaja Jonna Kangasniemi, Tampereen kaupunki

Tukiverkosta voimaa: Sosiaalinen tuki yksin tulleiden arjessa

TRUST-hankkeen havaintoja sosiaalisen tuen tarpeesta
Dosentti Anna-Kaisa Kuusisto, Tampereen yliopisto, TRUST-hankkeen johtaja

Oppilaitokseen jalkautuva kotoutujanuoren sosiaaliohjaus
Sosiaaliohjaajat Anne-Maarit Pullinen ja Lotta Knuutila, Espoon kaupunki

Nuorten osallistuminen ja osallisuus
Tutkijatohtori Eeva Puumala ja koordinaattori Imran Adan, Tampereen yliopisto

****

Voit ladata myös kaikki esitykset zip-tiedostona täältä.