TRUST-konsepti: Selkeyttäminen

By: TRUST-team
TRUST-konseptit ovat yksin tulleiden turvapaikanhakijanuorten hoivaan ja sosiaaliseen tukeen liittyviä toimintaehdotuksia ja muualla Euroopassa hyviksi todettujen käytänteiden soveltamista Suomeen.  Mikä tahansa toimijataho voi viedä TRUST-konsepteja eteenpäin esimerkiksi kehittämishankkeiksi ja tätä kautta arjen käytännöiksi.

Suomi tarvitsee yksin tulleiden nuorten palvelupolkujen selkeyttämistä

TRUST-hankkeen julkaisema toinen konsepti keskittyy yksin tulleiden nuorten sosiaalisen tuentarpeen kartoittamiseen ja nuoren tilanteen kokonaisvaltaiseen selkeyttämiseen. Nuorten tarveperustaisten tukimuotojen määrittely ja tuen välitön aloittamisen vastaanottovaiheessa ovat selkeyttämis-prosessin päämääriä. Selkeyttämisen tulisi olla nykyistä alkukartoitusta moniulotteisempi prosessi ja sen tulisi olla avustava arviointi kotoutumisvaiheen toimenpiteille.

Konseptin taustalla: Yksintulleet-hanke ja Clearing-prosessi

Kentän toimijoiden mukaan nykyinen alkukartoitus on monin paikoin riittämätön antamaan laajaa kuvaa nuoren tilanteesta ja tuen tarpeesta. Yhteiset Lapsemme ry:n Yksintulleet projekti (2011) esitti mallin, jossa alkukartoituksen jälkeen käydään läpi nuoren mahdollinen traumaattisten tapahtumien historia. Lisäksi luottamusta vahvistetaan syventävien haastatteluiden avulla, joissa kartoitetaan nuoren hyvinvointiin liittyviä taustatietoja. Mallia ei ole kuitenkaan laajamittaisesti sovellettu käytännössä.

Selkeyttämisestä tulisikin luoda kansallinen malli, johon kaikki vastaanottovaiheen alaikäisyksiköt sitoutuvat. Näin on mahdollista nuoren maassa olon pituudesta tai pysyvyydestä riippumatta aloittaa hänen tarvitsemansa tukitoimenpiteet ja yksilöllisen kotoutumispolun toteuttaminen.

TRUST-konseptin taustalla on sovellus saksalaisesta toimintamallista, jota kutsutaan selkeyttämiseksi. Selkeyttäminen (saks. Clearing tai clearingverfahren) on Saksassa käytetty arviointiprosessi, joka toteutetaan maahan saapuneille yksin tulleille turvapaikanhakijanuorille. Selkeyttämisen tarkoituksena on tunnistaa nuoren toiveet, haasteet ja vahvuudet. Saksassa nuori siirtyy hätämajoituksen jälkeen niin kutsuttuun Clearing-yksikköön, jossa nuori asuu yleensä noin 3–6 kuukautta. Tänä aikana nuoren kanssa työstetään kotoutumisen polkuja ja tarjotaan hänen tarvitsemaansa tukea.

Nuorelle tehdään usean ammattilaisen toimesta selkeyttämisraportti, johon kootaan nuoren vahvuudet, toiveet ja haasteet. Vahvuuksia tunnistamalla nuorelle voidaan rakentaa selkeä suunnitelma ja polku kotoutumiseen, esimerkiksi minkälainen asumismuoto nuorelle sopisi parhaiten tai minkälaisia kouluvalmiuksia nuorella on jo entuudestaan. Näin ollen nuoren yksilölliset tuen tarpeet voidaan paremmin huomioida heti maahan saapumisen jälkeen.

Moniammatillinen osaaminen ja tiedon siirtyminen

Suomessa selkeyttäminen tulisi olla käytäntö, jota toteutetaan vastaanottovaiheen ryhmäkodeissa ja tuetussa asumisessa. Tietoa kerätään nuorta itseään varten ja hänen kanssaan työskentelevien tahojen tueksi. Tavoitteena on tiedon tehokas siirtyminen moniammatillisen tiimin vastuuhenkilöiltä toiselle, jotta nuoren elämäntilanteen kokonaiskuva on entistä paremmin hallussa hänen kanssaan työskentelevillä tahoilla, kuten asumisyksikössä, koulussa, edustajalla, terveydenhuollossa jne.

Selkeyttämisen osa-alueiden avulla luodaan yksilöllinen kotoutumispolku nuorelle

Selkeyttäminen jakaantuu viiteen osa-alueeseen: 1) koulutuksen tarpeet ja voimavarat, 2) psykososiaaliset tarpeet, 3) sosiaalipedagoginen tuki ja voimavarat, 4) asuminen ja 5) turvapaikkaprosessi. Kullekin osa-alueelle on määritelty vastuullinen ammattilainen, joka pääsääntöisesti hoitaa nuoren haastattelun kyseisen teeman osalta.

Koulutustaustan selvittäminen ja osaamisen tunnistaminen ovat nuoren koulutuspolun nopean jatkamisen kannalta keskeinen seikka. Nuorten, jotka eivät ole enää oppivelvollisuusiässä, tulisi aloittaa kielikurssi mahdollisimman nopeasti maahan tulon jälkeen. Elämäntilanteen vakauttaminen ja arkirytmin luominen sekä matalankynnyksen psykologinen tuki ovat vastaanottovaiheessa alkavan uuteen kotimaahan kiinnittymisen peruspilareita. Samoin harrastukset ja muu mielekäs tekeminen tuovat nuorten elämään toivoa ja vakautta.

Asumisen vaihtoehdoista tulee keskustella jo vastaanottovaiheessa, jotta nuoren siirtyminen kotoutumisvaiheeseen sujuu mahdollisimman mutkattomasti. Näin myös perhehoidon mahdollisuus avautuisi todellisena vaihtoehtona. Selkeyttämisen viides osa-alue liittyy turvapaikkaprosessin vaiheiden läpikäymiseen ja totuudenmukaisen kuvan antamiseen nuoren tulevaisuuden mahdollisuuksista Suomessa. Tämä on erityisen tärkeä tilanteessa, jossa turvapaikkaperusteita on kiristetty ja lyhyet oleskeluluvat on otettu laajamittaisesti käyttöön.

Selkeyttäminen tukee nuoren kotoutumista ja vahvistaa osallisuutta suomalaiseen yhteiskuntaan

Perusteellinen tuentarpeen kartoitus ja tukipalveluiden aloittaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tukevat nuoren kotoutumista ja vahvistavat nuoren sosiaalista kuuluvuuden tunnetta uuteen kotimaahansa. Nuorten on helpompi kiinnittyä yhteiskuntaan, kun palvelupolku avautuu nuorelle jo vastaanottovaiheen alussa. Selkeyttäminen luo parhaassa tapauksessa nuoren epävarman arjen ympärille enemmän varmuutta ja luottamusta palvelujärjestelmää ja siellä toimivia ammattilaisia kohtaan. Selkeyttäminen tukee nuorten parissa työskentelevien moniammatillista yhteistyötä ja parantaa eri toimijoiden keskinäistä tiedonvaihtoa. Selkeyttäminen mahdollistaa ehyen kokonaisuuden yksin tulleiden kotoutumiseen, joka on myös koko suomalaisen yhteiskunnan etu.

Jaakko Tuominen, Anna-Kaisa Kuusisto, Kristiina Korjonen-Kuusipuro ja Mari Pienimäki

Konseptin voi ladata tästä (pdf)